Kulutusluotto11 min lukuaikaPäivitetty 30. lokakuuta 2026

Kulutusluoton todellinen vuosikorko 2026: miten lukea tarjouksia rehellisesti

Nimelliskorko, todellinen vuosikorko ja markkinakeskiarvo ovat eri lukuja. Näin luet lainanantajan oman tarjouksen ja edustavan esimerkin.

Valitse-toimitus11 min lukuaika

Avaa mikä tahansa lainavertailusivu ja sieltä paistaa sama lupaus: kulutusluottoja alkaen 4,9 prosentin korolla. Sortter näyttää etusivullaan tämän rajan, Lainaaja.fi ja Rahalaitos pyörittävät vastaavia kärkilukuja, ja yksittäisten lainanantajien mainoksissa hintapyyntö liikkuu samoissa lukemissa.

Suomen Pankki julkaisee pankkien ja muiden rahoituslaitosten korkotilastoja erillisinä sarjoina. Tilaston nimellinen keskikorko ei sisällä samoja kuluja kuin todellinen vuosikorko (TVK), eikä keskiarvo ole mediaani. Vakuudettomille kulutusluotoille ei ole tässä koosteessa varmennettua ajantasaista vertailulukua. Ajantasaiset varmennetut luvut, rajaukset ja lähteet näet erillisestä tilastotaulukosta.

Alin markkinoitu korko ei kerro, millaisen tarjouksen yksittäinen hakija saa. Henkilökohtaiset ehdot ja kustannukset selviävät lainanantajan omasta tarjouksesta. Lainanantajan edustava esimerkki puolestaan koskee siinä mainittua lainasummaa ja laina-aikaa, eikä se ole kaikkien asiakkaiden alaraja.

Viitekorko, marginaali ja TVK ovat eri lukuja

Vaihtuva nimelliskorko muodostuu sopimuksessa valitusta viitekorosta ja marginaalista. Viitekorkona voidaan käyttää esimerkiksi 3, 6 tai 12 kuukauden euriboria. Tässä seurattu 12 kuukauden euribor on 3,35 % (tarkistettu 18.11.2026 (Suomen Pankki, arvopäivä 18.11.2026)). Tarkista omasta tarjouksesta viitekoron pituus ja tarkistuspäivä.

Alkaen-koron merkitys riippuu siitä, mitä lukua mainos tarkoittaa: nimelliskorkoa, pelkkää marginaalia vai todellista vuosikorkoa. Niitä ei voi verrata suoraan keskenään. Valitse Laina näyttää alarajan vain, kun se on luettu lainanantajan omasta lähteestä. Muussa tapauksessa rivillä kerrotaan, että korko selviää lainanantajalta.

Tarjouksia vertaillessa tarkista sama lainasumma, laina-aika, koron laskentaperuste ja kulut. Pelkkä pienin mainoksessa esiintyvä prosenttiluku ei kuvaa lainan kokonaiskustannuksia.

Mikä todellinen vuosikorko todella on

Todellinen vuosikorko (TVK, englanniksi APR) on lain määrittelemä vertailuluku, joka sisältää kaikki pakolliset lainakulut prosentteina vuositasolla. Sitä säätelee kuluttajansuojalain 7 luvun 6 § ja sen laskentakaava on liitteessä, joten määritelmä on identtinen jokaisella lainanantajalla. Tämä on tärkeää: TVK on yksi harvoista todella vertailukelpoisista luvuista lainamarkkinoilla.

TVK sisältää aina:

  • nimelliskoron (viitekorko + marginaali)
  • perustamis- ja avausmaksun
  • tilinhoito- ja kuukausimaksut
  • laskutuslisät, joista et voi kieltäytyä
  • pakollisen luottovakuutuksen, jos lainanantaja vaatii sitä

TVK ei sisällä:

  • vapaaehtoista luottovakuutusta tai takaisinmaksuvakuutusta
  • viivästyskorkoja tai perintäkuluja
  • kuluja, joista et tiedä lainaa hakiessasi

Tästä syntyy yksi yleisimmistä kompastuskivistä: lainanantaja tarjoaa houkuttelevaa nimelliskorkoa mutta lisää 9,90 euron kuukausittaisen tilinhoitomaksun. 10 000 euron lainalla viiden vuoden maksuajalla puhdas annuiteetti 7,5 % nimelliskorolla on 200,38 €/kk, ja kokonaiskustannus 60 kuukaudessa noin 12 022,80 euroa. Sama maksuaika 9,90 euron kuukausimaksulla nostaa kuukausierän 210,28 euroon ja kokonaiskustannuksen 12 616,80 euroon — tämä yksittäinen kulu kasvattaa todellista vuosikorkoa noin 2 prosenttiyksikköä, eli 7,5 prosentin nimelliskorko muuttuu noin 9,5 prosentin TVK:ksi. Mainoksessa lukee 7,5 %, sopimuksessa 9,5 %. Vain jälkimmäinen kelpaa vertailuun.

Korkokatto: mitä se estää, mitä ei

Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a § asettaa ylärajan luoton korolle. Korkoa ei saa sopia suuremmaksi kuin korkolain 12 §:n mukainen viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, eikä korko saa sopimuksen mukaan ylittää 20:tä prosenttia. Viitekorko on kaudella 1.7.–31.12.2026 2,50 %, joten korkokatto on tällä hetkellä 17,5 %. Muut luottokustannukset — avausmaksut, tilinhoitomaksut ja vastaavat — on rajattu samassa pykälässä erikseen: enintään 0,01 prosenttia luoton määrästä päivässä ja enintään 150 euroa vuodessa. Ajantasainen teksti löytyy Finlexistä: Kuluttajansuojalaki 38/1978.

Tässä on kohta, joka menee mainoksissa ja vertailusivuilla usein väärin: katto koskee luoton korkoa, ei todellista vuosikorkoa. Todelliseen vuosikorkoon lasketaan mukaan myös edellä mainitut kulut, joten se voi laillisesti olla korkokattoa suurempi. Finanssivalvonnan rekisterissä olevien luotonantajien itse julkaisemat luvut näyttävät sen käytännössä: samaan aikaan kun koron katto on 17,5 %, markkinoilla on tuotteita joiden ilmoitettu todellinen vuosikorko on yli 25 prosenttia. Ne eivät ole laittomia — ne ovat kalliita.

Korkokatto on kova raja, ja sitä valvoo Finanssivalvonta. Seuraus sen rikkomisesta on ankara: pykälän 4 momentin mukaan kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan, jos luotonantaja perii lain sallimaa enemmän.

Korkokatto ja markkinakeskiarvo ovat eri asioita. Yksittäistä TVK-lukua ei voi verrata nimelliskorkotilastoon ja päätellä siitä tarjouksen edullisuutta. Lainanantajilta saatuja tarjouksia verrataan keskenään samoilla lähtötiedoilla.

Lyhyt laina-aika kasvattaa todellista vuosikorkoa nopeasti, koska kiinteät kulut jakautuvat harvoille kuukausille: sama 5,90 euron kuukausimaksu merkitsee eri asiaa 12 kuukauden ja 60 kuukauden lainassa. Juuri siksi pikavipin todellinen vuosikorko nousee helposti korkokaton yli, vaikka itse korko pysyisi sen alla — ja siksi pikavippi on tyypillisesti huonoin tapa lainata.

Mitä Finanssivalvonnan rekisteristä kannattaa katsoa

Suomessa kulutusluottoja saa myöntää vain Finanssivalvonnan rekisteröimä toimija. Rekisteri on julkinen ja löytyy täältä: Kuluttajaluottojen myöntäjät ja vertaislainavälittäjät. Ennen kuin haet lainaa toimijalta, jota et tunne, tarkista että yritys on listassa. Rekisterin ulkopuolella toimiva lainanantaja on rikollinen, eikä sen kanssa solmittuun sopimukseen sovelleta normaaleja kuluttajansuojaa — kannattaa siis katsoa.

Hyvä lisätarkistus on katsoa, onko lainanantaja itse luottolaitos vai vain välittäjä. Välittäjä (esim. lainavertailupalvelu, joka lähettää hakemuksesi useammalle pankille) ei myönnä lainaa, se vain ohjaa hakemuksen. Lopullinen sopimusosapuoli on aina rekisteröity luottolaitos. Tarjouksissa pitää olla selkeästi näkyvissä, kuka on varsinainen lainanantaja.

Miten luet lainatarjouksen rehellisesti

Kun saat tarjouksen, älä lue ensimmäisenä mainosriviä, koroprosenttia tai kuukausierää. Hyppää suoraan Eurooppalainen standardoitu lainatieto-lomakkeeseen, joka lainanantajan on lain mukaan toimitettava ennen sopimuksen tekemistä. Se on yksisivuinen, ja siinä kaikki olennaiset luvut ovat samassa muodossa kuin kilpailijalla.

Tarkista lomakkeesta neljä kohtaa. Ensimmäisenä todellinen vuosikorko ja se, onko se kiinteä vai vaihtuva. Vaihtuvakorkoinen laina seuraa euriboria, joten kuukausierä voi muuttua sopimuksen aikana — tämä ei ole välttämättä huono asia, mutta sitä on osattava odottaa. Toisena katso, sisältyykö TVK:hon vakuutus, jota et halua: monessa tarjouksessa on automaattisesti rastitettu takaisinmaksuvakuutus, joka nostaa kuukausierää 20–40 euroa ja jonka voi poistaa yhdellä klikkauksella.

Kolmantena vertaa tarjousten todellisia vuosikorkoja ja takaisinmaksettavia yhteissummia samalla lainasummalla ja laina-ajalla. Neljäntenä tarkista nimelliskoron lisäksi perittävät avaus-, tilinhoito- ja muut kulut. Tilaston keskiarvon alittaminen ei tarkoita, että puolet asiakkaista maksaisi enemmän: sellainen päätelmä vaatisi mediaanin tai jakaumatiedot.

Pidempi maksuaika voi pienentää kuukausierää, mutta kasvattaa maksettavien korkojen yhteismäärää, kun korko ja muut lähtötiedot pysyvät samoina. Tarkista tarjouksesta sekä kuukausierä että maksettava yhteissumma.

Mihin markkinakeskiarvo sopii?

Suomen Pankin tilastot kuvaavat määriteltyä lainajoukkoa ja tilastojaksoa. Ne antavat taustatietoa markkinasta, mutta eivät ennusta yksittäisen hakijan korkoa. Pankkien ja muiden rahoituslaitosten sarjoja ei yhdistetä painottamattomaksi keskiarvoksi.

Oman lainan kustannuslaskelmassa käytetään tarjouksen korkoa, maksuja ja laina-aikaa. Markkinatilaston nimellistä keskikorkoa ei pidä nimetä TVK:ksi eikä käyttää henkilökohtaisen tarjouksen hintana.

Vertailun korkojärjestys perustuu vain lähteestä todennettuihin julkisiin alarajoihin. Jos alarajaa ei ole julkaistu, sen sijalle ei lasketa arviota. Lainanantajan oma edustava esimerkki näytetään erikseen lähtötietoineen.

Tilastot näytetään omana aineistonaan, ja nimelliskorot sekä todelliset vuosikorot erotetaan toisistaan. Lainanantajien ehtojen esitystapa ja puuttuvien tietojen käsittely kuvataan menetelmäsivulla.

Menetelmä lainatarjouksen arviointiin

Vertaa lainanantajien omia tarjouksia ja niiden todellisia vuosikorkoja samoilla lähtötiedoilla. Tarkista tarjouksesta myös takaisinmaksettava yhteissumma, maksuaika ja kulut. Markkinakeskiarvon alittaminen ei yksin ratkaise, onko laina sopiva tai edullinen.

Lainamainonta tulee aina näyttämään alarajan. Sinun työsi lainanottajana on katsoa sen läpi keskikorkoon. Suomen Pankki julkaisee MFI-korkotiedotteet kuukausittain ja OFI-tilastot neljännesvuosittain, eikä niistä veloiteta mitään — avaa ne ennen kuin allekirjoitat.

Aiheet:kulutusluottotodellinen vuosikorkoSuomen Pankkikorkokatto2026

Lähteet

  • Ei varmennettua vertailulukua. Suomen Pankin tilastot
  • Suomen Pankki 9/2026 (uusien asuntolainojen nimellinen keskikorko): 3,54 %. Suomen Pankin tiedote
  • Suomen Pankki — 12 kuukauden euribor: 3,35 % (tarkistettu 18.11.2026 (Suomen Pankki, arvopäivä 18.11.2026)). Suomen Pankin Euribor-taulukko
  • Kuluttajansuojalaki (38/1978) 7 luku, 17 a § — luottokustannusten enimmäismäärä (sanamuoto 23.3.2023/449, luettu 2.9.2026). finlex.fi
  • Finanssivalvonta — Rekisteröityjen kuluttajaluottojen myöntäjien ja vertaislainavälittäjien julkinen lista. finanssivalvonta.fi