Kulutusluoton todellinen vuosikorko 2026: miten lukea tarjouksia rehellisesti

Avaa mikä tahansa lainavertailusivu ja sieltä paistaa sama lupaus: kulutusluottoja alkaen 4,9 prosentin korolla. Sortter näyttää etusivullaan tämän rajan, Lainaaja.fi ja Rahalaitos pyörittävät vastaavia kärkilukuja, ja yksittäisten lainanantajien mainoksissa hintapyyntö liikkuu samoissa lukemissa.

Sitten avaa Suomen Pankin tuoreimmat korkotilastot. Suomen Pankki on viime aikoina raportoinut uusien kulutusluottojen tasoa kahdesta kulmasta: kuukausittainen MFI-tilasto (rahalaitokset) ja neljännesvuosittainen muiden rahoituslaitosten (OFI) tilasto. MFI-puolelta ei ole julkaistu vuoden 2026 erillistä otsikkolukua uusille kulutusluotoille (viimeisin kuukausijulkaisu jäi joulukuun 2024 tasoon 6,04 %), ja tuoreimman OFI-julkaisun mukaan vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko Q2/2025 oli 8,03 prosenttia. Tätä on luonteva pitää vertailusivuston käyttäjälle edustavampana lukuna kuin pankkikokonaisuuden MFI-keskiarvoa, koska enemmistö ketjuvertailujen tarjouksista on juuri vakuudettomia kulutusluottoja. Luku on yli puolitoistakertainen siihen verrattuna, mitä mainosotsikot vihjaavat.

Tämä ei ole lainanantajien pahantahtoinen huijaus — alimmat kärkikorot ovat aitoja, niitä myönnetään oikeasti. Mutta ne menevät pienelle joukolle: vakavaraisille, kiinteäpalkkaisille hakijoille, jotka ottavat suuren lainan pitkällä maksuajalla ja vakuudella. Tuoteperheen keskikorko kuvaa todennäköisemmin sitä korkoa, jonka sinä saat. Tämä artikkeli käy läpi miksi luvut eroavat, mistä todellinen vuosikorko koostuu, ja miten luet lainatarjouksen niin ettet petä itseäsi.

Mistä 4,9 prosenttia ja 8,03 prosenttia eroavat?

Vakuudettoman kulutusluoton korko on kahden komponentin summa: viitekorko ja pankin marginaali. Viitekorkona käytetään lähes aina 12 kuukauden euriboria, joka oli 2. kesäkuuta 2026 noin 2,79 prosenttia. Tämän päälle lainanantaja lisää marginaalin, joka kattaa luottoriskin, pääomakustannukset ja katteen.

“Alkaen 4,9 %” tarkoittaa siis käytännössä noin 2,1 prosenttiyksikön marginaalia — matalin marginaali, jonka lainanantaja on koskaan suostunut myöntämään. Tämä koskee tyypillisesti 15 000–30 000 euron lainoja, 10–15 vuoden maksuajalla, hakijoille, joilla on Asiakastieto AAA-luokitus ja yli 4 000 euron kuukausitulot. Suomen lainanottajan profiili on jotain aivan muuta. Tyypillinen kulutusluottohakija lainaa 5 000–15 000 euroa kolmesta seitsemään vuoteen, eikä laina-arvon laskennassa ole vakuutta. Marginaalit asettuvat 4–10 prosenttiyksikön välille. Kun viitekorko 2,79 lisätään päälle, todelliset asiakaskorot liikkuvat 7–13 prosentissa. Vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko 8,03 % asettuu tuon välin keskelle — aivan kuten pitääkin.

Mainosotsikon ja todellisuuden välinen kuilu ei siis ole virhe vaan tarkoituksellinen markkinointivalinta. Lainanantajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ilmoittaa marginaalijakauman mediaania, vain alarajaa myönnetyistä koroista. Niin se ilmoittaa.

Mikä todellinen vuosikorko todella on

Todellinen vuosikorko (TVK, englanniksi APR) on lain määrittelemä vertailuluku, joka sisältää kaikki pakolliset lainakulut prosentteina vuositasolla. Sitä säätelee kuluttajansuojalain 7 luvun 6 § ja sen laskentakaava on liitteessä, joten määritelmä on identtinen jokaisella lainanantajalla. Tämä on tärkeää: TVK on yksi harvoista todella vertailukelpoisista luvuista lainamarkkinoilla.

TVK sisältää aina:

nimelliskoron (viitekorko + marginaali)
perustamis- ja avausmaksun
tilinhoito- ja kuukausimaksut
laskutuslisät, joista et voi kieltäytyä
pakollisen luottovakuutuksen, jos lainanantaja vaatii sitä

TVK ei sisällä:

vapaaehtoista luottovakuutusta tai takaisinmaksuvakuutusta
viivästyskorkoja tai perintäkuluja
kuluja, joista et tiedä lainaa hakiessasi

Tästä syntyy yksi yleisimmistä kompastuskivistä: lainanantaja tarjoaa houkuttelevaa nimelliskorkoa mutta lisää 9,90 euron kuukausittaisen tilinhoitomaksun. 10 000 euron lainalla viiden vuoden maksuajalla puhdas annuiteetti 7,5 % nimelliskorolla on 200,38 €/kk, ja kokonaiskustannus 60 kuukaudessa noin 12 022,80 euroa. Sama maksuaika 9,90 euron kuukausimaksulla nostaa kuukausierän 210,28 euroon ja kokonaiskustannuksen 12 616,80 euroon — tämä yksittäinen kulu kasvattaa todellista vuosikorkoa noin 2 prosenttiyksikköä, eli 7,5 prosentin nimelliskorko muuttuu noin 9,5 prosentin TVK:ksi. Mainoksessa lukee 7,5 %, sopimuksessa 9,5 %. Vain jälkimmäinen kelpaa vertailuun.

Korkokatto: mitä se estää, mitä ei

Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a § asettaa todelliselle vuosikorolle ylärajan. Pysyvä taso on 20 prosenttia (voimassa heinäkuusta 2023 alkaen) ja väliaikainen alennettu taso 17,5 prosenttia ajalla 1.1.–30.6.2026. Säädöksen perusteet ja ajantasainen teksti löytyvät Finlexistä: Kuluttajansuojalaki 38/1978. Hallituksen esityksessä alennukselle perusteltiin kuluttajien ylivelkaantumisriskiä korkohuipun jälkimainingeissa.

Korkokatto on kova raja, ja sitä valvoo Finanssivalvonta. Yli 17,5 prosentin TVK:lla myönnetyt lainat ovat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla mitättömiä, ja lainanantaja syyllistyy ylihinnoittelussa kuluttajaluottorikkomukseen. Tämä on selkä positiivinen suoja.

Mutta korkokatto ei ole vertailutaso. Se on yläraja, jonka alle kaikkien tarjousten on mahduttava. Vakuudettomien kulutusluottojen keskikoron 8,03 prosentin ja katon 17,5 prosentin välissä on yli yhdeksän prosenttiyksikön liikkumavara, jonka sisältä lainanantajat hinnoittelevat omat tarjouksensa. Kuluttajansuojalain logiikka on estää kohtuuttomuus, ei taata kohtuullisuutta. Jos lainatarjouksesi TVK on 16 %, se on laillinen mutta selvästi yli markkinatason — et ole saamassa edullista lainaa.

On myös syytä huomata, että korkokatto ei kata yli 200 euron pikavippejä erikseen. Pikavipin TVK voi laskennassa nousta korkeaksi pelkästään lyhyen maksuajan vuoksi, jolloin pieni avausmaksu jakautuu kalliisti. Tämä on yksi syy miksi pikavippi on tyypillisesti huonoin tapa lainata.

Mitä Finanssivalvonnan rekisteristä kannattaa katsoa

Suomessa kulutusluottoja saa myöntää vain Finanssivalvonnan rekisteröimä toimija. Rekisteri on julkinen ja löytyy täältä: Kuluttajaluottojen myöntäjät ja vertaislainavälittäjät. Ennen kuin haet lainaa toimijalta, jota et tunne, tarkista että yritys on listassa. Rekisterin ulkopuolella toimiva lainanantaja on rikollinen, eikä sen kanssa solmittuun sopimukseen sovelleta normaaleja kuluttajansuojaa — kannattaa siis katsoa.

Hyvä lisätarkistus on katsoa, onko lainanantaja itse luottolaitos vai vain välittäjä. Välittäjä (esim. lainavertailupalvelu, joka lähettää hakemuksesi useammalle pankille) ei myönnä lainaa, se vain ohjaa hakemuksen. Lopullinen sopimusosapuoli on aina rekisteröity luottolaitos. Tarjouksissa pitää olla selkeästi näkyvissä, kuka on varsinainen lainanantaja.

Miten luet lainatarjouksen rehellisesti

Kun saat tarjouksen, älä lue ensimmäisenä mainosriviä, koroprosenttia tai kuukausierää. Hyppää suoraan Eurooppalainen standardoitu lainatieto-lomakkeeseen, joka lainanantajan on lain mukaan toimitettava ennen sopimuksen tekemistä. Se on yksisivuinen, ja siinä kaikki olennaiset luvut ovat samassa muodossa kuin kilpailijalla.

Tarkista lomakkeesta neljä kohtaa. Ensimmäisenä todellinen vuosikorko ja se, onko se kiinteä vai vaihtuva. Vaihtuvakorkoinen laina seuraa euriboria, joten kuukausierä voi muuttua sopimuksen aikana — tämä ei ole välttämättä huono asia, mutta sitä on osattava odottaa. Toisena katso, sisältyykö TVK:hon vakuutus, jota et halua: monessa tarjouksessa on automaattisesti rastitettu takaisinmaksuvakuutus, joka nostaa kuukausierää 20–40 euroa ja jonka voi poistaa yhdellä klikkauksella.

Kolmantena vertaa TVK:ta Suomen Pankin tilaston tasoon. Jos tarjouksen TVK on alle 8,03 prosentin, olet markkinan paremmalla puoliskolla suhteessa vakuudettomien kulutusluottojen keskikorkoon. Jos yli, kysy lainanantajalta miksi: sinulla on huono luottoluokitus, liian lyhyt maksuaika, liian pieni lainasumma vai jotain muuta? Lainanantaja vastaa, jos kysyt. Neljäntenä, vertaa nimelliskoron ja TVK:n erotusta. Jos ero on yli 2 prosenttiyksikköä, lainassa on merkittäviä erillisiä kuluja — ne kannattaa eritellä ennen allekirjoitusta.

Pidempi maksuaika laskee aina kuukausierää mutta nostaa kokonaiskustannusta. 10 000 euron laina 8,03 prosentin nimelliskorolla maksaa kolmessa vuodessa noin 11 280 euroa (kuukausierä ~313 €), viidessä vuodessa noin 12 175 euroa (kuukausierä ~203 €), ja kymmenessä vuodessa noin 14 580 euroa (kuukausierä ~121 €). Pankki tai vertailusivu mielellään ehdottaa pisintä maksuaikaa, koska kuukausierä näyttää kiinnostavammalta. Lyhin sinulle realistinen maksuaika on lähes aina paras.

Kommentti: miksi keskikorko on parempi vertailutaso kuin kärkikorko

Tämän toimituksen kanta on selkeä. “Alkaen X %” -markkinointi on hyödytön lähtökohta lainan kustannuksen arvioinnille, koska se kuvaa ääritapausta jonka todennäköisyys koskea sinua on pieni. Suomen Pankin OFI-tilaston ilmoittama vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko on rehellisempi vertailutaso, koska se kattaa muiden rahoituslaitosten myöntämät vakuudettomat kulutusluotot — siis juuri sen tuoteperheen, jota lainavertailujen kävijä käytännössä etsii. Kuvaus osuu paljon todennäköisemmin sinun profiiliisi kuin AAA-luokitellun pitkäaikaislainan kärkikorko.

Käytännössä tämä tarkoittaa: kun arvioit kannattaako laina ottaa, käytä laskelmissasi 8–9 prosentin korkoa, ei 4,9:ää. Sopimuksen tehtyäsi voit toki saada paremman TVK:n, mutta etukäteislaskelman pitää olla pessimistinen. Tämä on sama logiikka, jota Finanssivalvonta käyttää maksukykyarvioinneissa: lainan kestoa tarkastellaan stress-testauksen kautta, ei mainoslupausten kautta.

Vertailupalveluiden ja lainanantajien kannustimet eivät tässä kohdistu kuluttajan kanssa samaan suuntaan. Vertailupalvelu saa yleensä palkkion myönnetystä lainasta, ei säästetystä eurosta. Keskikorko ei myy lainoja yhtä tehokkaasti kuin alarajan kärkilupaus, joten sitä ei haluta nostaa esiin. Tästä huolimatta — tai juuri tämän vuoksi — keskikorko on se luku, jota kannattaa katsoa.

Suomen Pankin tilastot ohjaavat myös tämän sivuston vertailurankingia: asuntolainojen vertailutason perustana on MFI-tiedotteen huhtikuun 2026 keskikorko ja vakuudettomien kulutusluottojen vertailutaso seuraa OFI-tilaston tasoa. Avaamme tarkemmin, miten käytämme näitä ja muita lähteitä, sivulla näin teemme rankingit.

Menetelmä lainatarjouksen arviointiin

Jos haluat yhden konkreettisen tavan toimia: kerää aina vähintään kolme tarjousta, suoraan Finanssivalvonnan rekisteröimiltä lainanantajilta tai vertailupalvelun kautta, ja pyydä jokaisesta Eurooppalainen standardoitu lainatieto -lomake. Vertaa TVK-rivit rinnan, eivätkä mainosrivit. Suhteuta tulokset Suomen Pankin tilastoihin (vakuudettomat kulutusluotot OFI Q2/2025: 8,03 %; asuntolainojen keskikorko huhtikuu 2026 MFI-tiedotteen mukaan 3,12 %, vertailun vuoksi). Jos paras tarjouksesi on alle vertailutason, allekirjoita. Jos se on yli, neuvottele: kerro saaneesi paremman tarjouksen kilpailijalta ja kysy, voiko hän vastata. Jos hän ei voi, ota kilpailijan tarjous. Jos kaikki kolme ovat selvästi yli vertailutason, hyväksy, että luottoriskiprofiilisi tällä hetkellä on korkea, ja harkitse onko laina aidosti tarpeen juuri nyt — tai etsikö pankilta vastauksen siihen, miten saada tämä luokitus paranemaan.

Lainamainonta tulee aina näyttämään alarajan. Sinun työsi lainanottajana on katsoa sen läpi keskikorkoon. Suomen Pankki julkaisee MFI-korkotiedotteet kuukausittain ja OFI-tilastot neljännesvuosittain, eikä niistä veloiteta mitään — avaa ne ennen kuin allekirjoitat.